Ohjelmistokumppani

Minulle palvelukehityksen parissa pitkään työskennelleenä työn keskeisimmäksi teemaksi on muodostunut arvo. Pohjimmiltaan haluaisin kaiken tekemisen tähtäävän siihen, että jokainen kokisi elämänsä eri osa-alueilla mahdollisimman suurta mielekkyyttä ja onnistumista, arvoa. Työn kontekstissa tämä tarkoittaa tekemistä, joka tähtää arvon tuottamiseen muille. Kyse on yksinkertaisesta ajattelutavasta. Pitkälle pääsee, jos muistaa kysyä: tuottaako ratkaisu parasta arvoa asiakkaalleni, työyhteisölleni, itselleni?

”Mikä arvon tuottamisen mahdollistaa?”

Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa tarkastella ohjelmistokehitysprojektien onnistumisia, riman hipomisia ja epäonnistumisia. Onko arvon tuottamisella yhteys niiden syihin ja seurauksiin? Mikä arvon tuottamisen mahdollistaa?

Kun vastaan on juossut lukuisia erilaisia ohjelmistokehitysprojekteja ja ohjelmistoja tarvitsevia tahoja, niistä alkaa tunnistaa yhteneväisyyksiä, säännönmukaisuuksia ja toistuvuuksia. Alan voi huomata muuttuvan yhä vahvemmin suuntaan, jossa ostaja kohtaa enenevissä määrin vaihtoehtoja ja niiden arvioiminen ja vertaileminen pysäyttää usein hyvästä ideasta liikkeelle lähteneen tuotekehitysprosessin pitkäksi aikaa – heti alkutekijöihinsä.

Ohjelmistokehitystä tekevä yritys nähdään usein vahvasti toimittajan roolissa. Ostaja kokee omaksi velvollisuudekseen määritellä tarpeensa: mitä tarvitaan, miten se tulisi toteuttaa ja minkä verran määritelty kokonaisuus arviolta maksaisi. Näiden valmiiden reunaehtojen kanssa on usein totuttu lähestymään ohjelmistokehitystaloa. Tässä mallissa yhteistyöstä jää kuitenkin puuttumaan jotakin: se ei yllä kumppanuuden tasolle; se ei anna ohjelmistoalan ammattilaisille mahdollisuutta tuottaa arvoa.

”Kumppanuus on toimittajan ja asiakkaan välistä vuoropuhelua.”

Kumppanuuteen pääseminen edelyttäisikin usein tietynlaista ajattelu- ja toimintatavan muutosta ostajan organisaatiossa.

Kumppanuus edellyttää tiettyjä ominaisuuksia myös ohjelmistotalolta:

  • Ohjelmistokumppanin on hyvä olla todellinen kokonaistoimittaja: Yritys, joka on asiantuntijoidensa osaamiskirjon ansiosta teknologisen asiantuntijuuden sanansaattaja, palvelumuotoilija ja mainostoimisto: heiltä löytyy osaajia kaikkiin tuotekehityksen osa-alueisiin. Heillä on kyky työskennellä valmentavalla ja kouluttavalla otteella.
  • Hyvä ohjelmistokumppani ei ole itsekäs. Tärkeintä on ymmärtää ostajan maksavan siitä, että hänen parastaan tavoitellaan. Kaikkien päätösten ja työn tulisi tähdätä siihen. Kumppanuus tarkoittaa, että ohjelmistokumppani ei työskentele lyhytnäköisesti ja omaa etuaan ajaen. Ostajan tulee voida luottaa heihin.

Hyvä ohjelmistokumppani ei ole itsekäs. Ostajan tulee voida luottaa heihin.

Miten kumppanuussuhde luodaan?

Parhaan arvon tuotekehitykselle ostaja saa osallistamalla ohjelmistokumppanin mukaan heti uuden tarpeen ja tuoteidean syntyessä. Ohjelmistokumppanin palvelukehittäjät osaavat kaivaa ostajan organisaatiosta ja palvelun kohderyhmästä vastaukset kysymyksiin “Miksi?” ja “Mitä?”: mitä ollaan kehittämässä, kenelle ja millä reunaehdoilla? Kenelle halutaan tuottaa arvoa, miksi? Tämän jälkeen he osaavat vastata kysymykseen “Miten?”: millä keinoilla tavoitteeseen päästään, mitkä ovat eri vaihtoehtojen plussat ja miinukset?

Kumppanuus on toimittajan ja asiakkaan välistä vuoropuhelua jossa mietitään, mikä on kokonaiskuva, miten tavoitetta kohti edetään ja miten onnistumista mitataan ja kehitetään. Aina ei edes päädytä siihen, että ohjelmisto lähdettäisiin suunnittelemaan ja toteuttamaan alusta loppuun ohjelmistokumppanin toimesta: joskus paras ratkaisu voi olla valmiin tuotteen käyttäminen. Mutta minkä?

”Ohjelmistokumppani voi vauhdittaa tuotekehityksen alkuunsaattamista.”

Eroja löytyy luonnollisesti tuotteiden lisensseistä ja hinnoittelusta. Yksi merkittävä ero on niiden kustomoitavuudessa: miten hyvin ne vastaavat käyttötarpeisiin ja ostajan omiin liiketoiminnallisiin tarpeisiin? Taipuuko alusta suuntaan, johon tuotekehitystä halutaan tulevaisuudessa ohjata? On myös huomioitava ostajan brändi: haluaako ostaja palvelusta itsensä näköisen? Joidenkin tuotteiden kohdalla onnistuu “white labeling”, eli palvelun ulkoasun ja sisällön muokkaaminen halutunlaiseksi. Toisten kohdalla tuotteen kehittäjät ovat valmiita räätälöimään sitä korvausta vastaan.

Ohjelmistokumppani voi vauhdittaa tuotekehityksen alkuunsaattamista perehdyttämällä ostajaa eri vaihtoehtoihin: vertailemalla hyviä ja huonoja puolia tavoitteisiin ja tekemällä skenaarioita siitä, mitä lyhyellä tähtäimellä saatavat säästöt tulisivat kustantamaan tulevaisuudessa. Vaikka parhaaksi ratkaisuksi nähtäisiin kolmannen osapuolen ratkaisu, voi ohjelmistokumppania hyödyntää ohjaajana, tulkkina ja arvon tuotosta vastaavana tahona ostajan ja lopullisen toimittajan välillä.

”Kysymys on kuitenkin hinta-laatusuhteen parantamisesta, joten keinot muutokseen kannattaa löytää.”

Sopivan kumppanin löytäminen ja luottamussuhteen aikaansaaminen on toki oma haasteensa. Pieniä lisähaasteita voi löytyä myös ostajan organisaation kyvykkyydestä muuttaa määrittely- tai ostoprosessiaan. Kysymys on kuitenkin hinta-laatusuhteen parantamisesta, joten keinot muutokseen kannattaa löytää. Ratkaisuja tähän pohdiskelen tulevissa teksteissä.

TL;DR: Ohjelmistotoimittaja on taho, jolta ostetaan ennakkoon määriteltyä työtä. Ohjelmistokumppani on taho, joka auttaa määrittelyissä: jolta ostetaan arvolupaus, parempi hinta-laatusuhde ja tarpeeseen sopivaa asiantuntijuutta. Panosta jälkimmäiseen.

Heidi Vaarala

During my 13 years of working in the field of design I’ve come to approach it from various different angles from high-level strategic thinking to hands-on development and details. I love to take care of digital product design from service design to every level of UX design, all to way to visual design. I am currently directing design related functions and sales at Leonidas Oy.