Ohjelmistokumppani, osa 2: Prototypointi

Aiemmassa tekstissäni käsittelin ohjelmistokumppanuutta, eli arvontuottamiseen tähtäävää yhteistyötä ostajan ja ohjelmistotalon välillä. Lupasin pohdiskella ratkaisuja sopivan kumppanin valintaan, luottamussuhteen rakentamiseen ja ostajan organisaation ostoprosessin sovittamiseen kumppanuusmoodiin sopivaksi.

Keinoja on monia, mutta eräs lähestymistapa erottuu joukosta a) vastaten kaikkiin edellä kuvattuihin haasteisiin ja b) soveltuen käytettäväksi kaikenlaisissa ohjelmistohankkeissa ja niiden eri vaiheissa: yhdeksi yhteistyön peruspilariksi kannattaa valita prototypointi.

Mitä tarkoittaa prototyyppi? Ideologisesti sen voidaan ajatella olevan tuotteen muotoon aseteltu kysymys – ja vastaus. Sen tehtävä on maadoittaa osapuolten välinen kommunikaatio toimien yhteisenä ilmaisumuotona. Se toimii kompassina vaikeasti ennustettavien asioiden äärellä.

”Hyvä prototyyppi yltää aitoon käyttökokemukseen.”

Konkreettisemmin, erityisesti ohjelmistosuunnittelun kontekstissa, prototyypillä viitataan suunnitteilla olevan palveluidean toteuttamiseen toiminnalliseen muotoon, tarpeenmukaisilla päätelaitteilla toimivaksi interaktiiviseksi käyttöliittymäksi.

Prototyyppi muistuttaa lopullista palvelua, tai jotakin sen osaa, ollen usein ulkoasultaan ja toiminnallisuksiltaan valmiin kaltainen. Todellisuudessa kyseessä on jollakin tapaa rajattu kokonaisuus: prototyyppi ei esimerkiksi välttämättä tallenna tietoa mihinkään tai hae tietoa muista järjestemistä. Yleensä tämä ei näyttäydy käyttäjälle: hyvä prototyyppi yltää aitoon käyttökokemukseen.

Prototyypille on monia käyttötarkoituksia:

  • Konkretisoiminen: Sidosryhmät kokevat palveluideat käytännössä saaden samalla yhteisen referenssipisteen keskusteluun osallistumiselle.
  • Myyminen: Idean esitteleminen ja perusteleminen sen eteenpäinviennistä vastaaville tahoille tai potentiaalisille asiakkaille.
  • Testaaminen: Idean arvioiminen oikean asiantuntija- ja käyttäjäpalautteen perusteella.
  • Riskien minimointi: Epäonnistuminen halvalla ja nopeasti – huonojen ideoiden ja ominaisuuksien karsiminen.
  • Päätöksenteko: Vastauksia siihen miten lopullinen palvelu kannattaa toteuttaa; mitkä ovat tekniset riskit, millaisesta työmäärästä ja aikataulusta puhutaan?

Prototyypin hyödyt eivät rajoitu ideointivaiheeseen: parhaimmillaan se toimii referenssinä lopulliselle toteutukselle. Sen avulla voidaan kevyesti kokeilla erilaisia käyttöliittymä- ja designvaihtoehtoja. Myös suurempien, vuosia kestävien kehitysprojektien rinnalla voidaan koko kehityskaaren ajan kuljettaa prototyyppiä, jolla testataan ja jalostetaan uusia ominaisuuksia kevyesti, ja joka toimii ohjenuorana käyttökokemuksen kehittämiselle.

”Prototypointi pakottaa tehostamaan ja konkretisoimaan ja voidaankin sanoa, että ollaan oikeiden asioiden äärellä.”

Ohjelmistokumppanuudessa ja prototypoinnissa on monia luontevia yhtymäkohtia. Ostajalla voi olla runsaasti tuoteideoita, joiden kannattavuus, toteutustapa tai sisältö herättävät kysymyksiä. Prototypointitaitoinen ohjelmistokumppani kykenee vastaamaan näihin kysymyksiin pienillä kustannuksilla jo muutamassa päivässä. Prototypointi pakottaa tehostamaan ja konkretisoimaan ja voidaankin sanoa, että ollaan oikeiden asioiden äärellä: dokumentointi, paperien siirtely ja tehottomat palaverit vaihtuvat aitoon keskusteluun ja tekemisen meininkiin.

Hyvässä ohjelmistokumppanuudessa jatkuvuus takaa suurimman hyödyn. Luottokumppani tuntee ostajan organisaation, tarpeet ja aiemmin tehdyt palvelut, minkä ansiosta prototyypeistä vastaava ohjelmistotiimi pääsee nopeasti vauhtiin ja sen jokainen jäsen työskentelee tietäen, mitä ostaja tarvitsee. On selvää, että jatkuvuuden ansiosta kokeiluista ja tunnusteluista päästään arvontuotossa siirtymään ihan uudelle tasolle.

”Prototypoinnissa pyritään tehokkuuteen, nopeuteen ja hinta-laatusuhteen maksimointiin.”

Prototypoinnissa pyritään tehokkuuteen, nopeuteen ja hinta-laatusuhteen maksimointiin. Suurena riskinä onnistumiselle onkin epäolennaisuuksiin keskittyminen. Prototypoinnista vastaavalta ohjelmistotiimiltä tulisi tehokkuuden takaamiseksi löytyä täsmälleen oikeat kompetenssit. Ammattilaisten työkalupakissa on riittävästi keinoja, joista he osaavat valita juuri oikeat parhaan arvon tuottamiseksi: varaa opetteluun ei ole.

Ideallitilanteessa prototypoinnista saadaan ohjelmistokumppanin ja ostajan välillä käytävä jatkuva vuoropuhelu, jossa ohjelmistokumppanin vastuulla on prototypoida ideat ja auttaa niiden validoimisessa ja seulonnassa, ottaen ohjat hyvien ideoiden loppuunsaattamisesta.

Heidi Vaarala

During my 13 years of working in the field of design I’ve come to approach it from various different angles from high-level strategic thinking to hands-on development and details. I love to take care of digital product design from service design to every level of UX design, all to way to visual design. I am currently directing design related functions and sales at Leonidas Oy.